19-vuotias Ella Rekola lähti Israeliin vapaaehtoiseksi peloistaan huolimatta, eikä ole katunut päätöstä.
Kerro kuka olet ja miten sait idean lähteä vapaaehtoiseksi Israeliin?
Olen Ella Rekola 19v, Raisiosta. Alunperin idea lähteä vapaaehtoistöihin Israeliin tuli isältäni. Valmistuin keväällä 2022 ylioppilaaksi, jolloin en vielä tiennyt, mitä haluaisin seuraavaksi opiskella, joten ajattelin välivuoden olevan paras päätös. Tiesin myös, että jos ja kun välivuosi alkaa, haluaisin ehdottomasti nähdä maailmaa enkä jäädä tekemään töitä Suomeen, vaikkei sekään huono idea olisi ollut. Rukoilin paljon, että oikea tie löytyisi. Aluksi ajattelin, että menisin au pairiksi johonkin Euroopan maahan, mutta siitä en oikein missään kohtaa ollut niin varma tai innoissani. Juttelin isäni kanssa ja häneltä tuli uusi ehdotus: vapaaehtoistyöt Israelissa. Kelailin jonkin aikaa eri vaihtoehtoja, rukoilin ja etsin myös tietoa eri vaihtoehdoista netistä. Päätös tuntui oikealta. Pian sen jälkeen olin jo täyttelemässä hakupapereita Israelin Ystävät -järjestölle.
Millainen on vapaaehtoistyöpaikkasi ja missä se sijaitsee?
Olen töissä Beit Ganim nimisessä asuntolassa Jerusalemissa. Se on osa ALUT -organisaatiota (The Israeli Society for Autistic Children), jossa pidetään huolta autistisista ihmisistä. Kutsumme autistisia asukkaita ystäviksi. Työhöni kuuluu auttaa heitä arkisissa asioissa, välillä laittaa ruokaa, ulkoilla ja pelailla heidän kanssaan. Ihmiset työpaikalla ovat ihania ja todella mukavia.
Millaisia ovat työpäiväsi?
Työpäiviä on erilaisia. Minulla ei ole joka päivä tiettyä rutiinia, koska työvuoroja on erilaisia, joka on minusta tosi kiva. Välillä työskentelen aamuisin klo 6.30-8.15, jolloin autan autistisia ystäviä laittautumaan valmiiksi heidän työpäiväänsä varten, pesemään hampaat ja syömään aamupalan. Usein on myös iltavuoroja klo 15-22, jolloin yleensä pelaillaan, ulkoillaan, laitetaan ruokaa, autan heitä suihkussa ja muissa iltatoimissa. Kerran tai kaksi viikossa on myös yövuoroja klo 22-8.15, jolloin nukun työpaikalla, mutta aamulla herään aamuvuoroon. Olen töissä viitenä päivänä viikossa, eli kaksi päivää on täysin vapaita.
Miten asut?
Asun neljän muun vapaaehtoisen kanssa alle kymmenen minuutin kävelymatkan päässä työpaikasta. Muut vapaaehtoiset ovat myös töissä samassa hostellissa, ja meistä on tullut jo lyhyessä ajassa hyviä ystäviä. Asunnossamme on kolme makuuhuonetta, eli jaan huoneeni toisen vapaaehtoisen kanssa. Meillä on yhteinen olohuone, kylpyhuone ja keittiö, jossa jokaisella on omat komeronsa ja hyllyt jääkaapissa.
Mikä on parasta vapaaehtoistyössä?
Erilaiset ihmiset ja maailmankuvan laajeneminen. Työssäni olen päässyt tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja mielenkiinnolla seurannut, kuinka autismi voi näkyä eri tavoin. Töissä on aina mukavaa olla ja olen oppinut paljon uutta. Vapaa-ajalla olen saanut paljon uusia ystäviä, joiden kanssa olen kierrellyt Israelia ja nähnyt upeita paikkoja, joista kansallispuistot ovat olleet ehkä oma lempparini tähän asti. Ja tietenkin parasta on ollut myös, että oma maailmankuvani on laajentunut.
Mitä vinkkejä/neuvoja haluaisit kertoa niille, jotka harkitsevat vapaaehtoiseksi lähtemistä?
Ole rohkea ja rukoile johdatusta. Itseäni jännitti todella paljon muuttaa niin kauas kotoa, kun tiesin että oikeastaan mikään ei olisi samanlaista täällä. Jännitystä ja pelkoa vain lisäsi ajatus siitä, etten näkisi perhettä ja ystäviäni Suomessa pitkään aikaan. Mutta kun vain uskaltaa repäistä ja lähteä, pelot jäävät taka-alalle ja pääset kokemaan unohtumattomia asioita. Vinkkinä haluaisin sanoa, että ota aikasi asian pohtimiseen, jos vapaaehtoistyöt kiinnostaa. Ole rohkea äläkä anna liikaa valtaa jännitykselle ja pelolle. Mikä tärkeintä, niin rukoile ja luota siihen, että Jumala on ohjaksissa ja osoittaa oikean tien!