Shalom lehden pääkirjoitus joulukuu 2019

Olemme palanneet onnistuneelta ja sykähdyttävältä Shalom -lehden lukijamatkalta Israeliin. Kiitos Toiviomatkojen hyvien järjestelyjen ja ennen kaikkea erinomaisen tietorikkaan ja rakkaan oppaamme Ariel Livsonin! Ryhmämme koostui mielenkiintoisista ja hyvähenkisistä persoonallisuuksista, joten siksikin matka oli ainutlaatuinen ja meitä kaikkia rakentava sekä Israel-tietoisuutta kasvattava.

Kaiken kokemamme, kuulemamme ja näkemämme keskellä aloin entistä enemmän miettimään Israelin ja Jeesuksen suhdetta toisiinsa. Huomasin, että muutamat muutkin matkalaiset pohtivat asiaa. Jeesuksesta on historian aikana tullut, tai tehty ei-juutalaisten kuningas ja Jumala kristittyjen johtajien ja heidän seuraajiensa mielikuvissa ja opetuksissa. Jeesuksen juutalaisuus ja hänen juutalainen taustansa on puristettu taka-alalle, jopa välillä kokonaan hävitetty. Eri kirkollisissa ja seurakunnallisissa yhteyksissä on ajoittain päästetty vallalle henkinen – välillä jopa fyysinen – antisemitismi. Välillä kaikki juutalaisuuteen vivahtavakin on tuomittu. Joskus fyysinen väkivalta on leimahtanut ja kehittynyt organisoiduksi juutalaisten kiduttamiseksi ja murhaamiseksi.


Jos Jeesus oli juutalainen ja osoitti jatkuvasti pysyvää rakkautta juutalaista kansaa kohtaan, kuinka Jeesuksen seuraajiksi itseään nimittävät voivat vainota Jeesuksen omaa kansaa? Historiasta tiedämme montakin syytä. Tärkein lienee kristikunnan varhainen jako pakana- ja juutalaiskristittyihin. Pakanakristityt alkoivat varsin pian johtajiensa johdolla suuntautua pakanamaailmaan ja ympäröivän pakanamaailman ajatusmaailmaan omissa uskon- ja elämännäkemyksissään. Tämä prosessi ei luonnollisestikaan ollut aivan suoraviivainen tai nopea, mutta se eteni vääjäämättömästi. Pakanakristillisyydestä tuli osittain pakkokäännyttämisen ideologian täyttämä aggressiivinen ja häikäilemätön vastakohta sille, mitä juutalainen Jeesus edusti opetuksissaan lähimmäisenrakkaudesta. Tuolloin kyse ei enää ollut Raamatun kristillisyydestä.


Juutalaiskristityt uskoivat yleisesti Jeesuksen olleen täysin juutalainen niin opetustensa kuin näkemystensä suhteen. Aluksi pakanakristityt hyväksyivät tällaisen näkemyksen niin kauan kuin se ei koskettanut heidän asemaansa lähes kaikesta juutalaisuudesta vapautuneena. Kun maallistuminen ja pakanallisen maailman vaikutus kasvoi kristittyjen keskuudessa, tilanne kääntyi torjuvaksi kaikkea Jeesuksen juutalaisuutta, ja lopulta myös Jeesuksen juutalaisia seuraajia vastaan.


Lähes kaikki merkittävät kirkon isät olivat koulutukseltaan ja asenteeltaan pakanafilosofeja. Monet ihailivat ja kunnioittivat kuuluisia ajattelijoita kuten Platonia. Suurin osa myöhemmistä, merkittävistä kirkon isistä, jotka olivat päättämässä raamatuntulkinnoista ja kristillisistä opeista, eivät edes osanneet lukea Raamatun alkukielisiä tekstejä puhumattakaan, että olisivat ottaneet huomioon Jeesuksen alkuperäisten opetusten juutalaisen taustan.


Nyt yhä useammat raamatuntutkijat ovat alkaneet kiinnostua Jeesuksesta myös juutalaisena opettajana eli rabbina. Tämä on avaamassa uusiakin näkökulmia raamatuntutkimukseen. Se voi mahdollistaa paremman ja syvällisemmän ymmärtämisen koskien Jeesuksen sanomaa sekä hänen käyttämiään kielikuvia. Tiedämme varmasti, että Jeesus syntyi Israelissa, eli Israelissa, kuoli Israelissa ja nousi ylös taivaaseen Israelista. Hän oli juutalainen ja hän eli pääosin juutalaisten kanssa. Hän opetti pääasiassa juutalaisia ja puhui heille heidän kielellään käyttäen heidän ymmärtämiään käsitteitä. Nuo käsitteet ja kielikuvat poikkesivat ratkaisevasti ympäröivästä pakanamaailmasta.

Eräiden tutkijoiden mukaan nykyisessä kristinuskossa on kuitenkin aika vähän, jos laisinkaan alkuperäistä juutalaista ainesta. Mitä mieltä Jeesus on seuratessaan opettamansa uskon yhä jatkuvaa muuttumista ympäröivän pakanamaailman mukaan aina kauemmaksi hänen alkuperäisestä sanomastaan? Kun hän palaa, löytääkö hän alkuperäistä uskoa ja uskollisuutta? Meidän tehtävämme uskovina on pitää huolta, että löytää! Siksi meidän tulee tutkia Raamattua ja selvittää mahdollisimman luotettavista lähteistä – tarvittaessa myös juutalaisista lähteistä – mitä mikin käsite ja opetussisältö tarkoittaa. Israelissa käyntikin voi palvella tätä tarkoitusta. Siksi Israel -matkat voivat avata uusia näkökulmia. Jolla on korvat kuulkoon, jolla on silmät nähköön ja jolla on usko nähdä Jumalan suuruus ja voima muuttaa tarvittaessa myös meitä parannuksenteon ja kilvoituksen kautta!


Shalom-terveisin,
Ilkka Vakkuri