Shalom -lehden pääkirjoitus huhtikuu 2019

Viime vuosina olemme jatkuvasti kuulleet ja lukeneet, kuinka Euroopassa ja muualla antisemitismi elää ja voi hyvin. Antisemitismiin syyllistyvät sekä äärioikeistolaiset että ääri-islamilaiset ryhmät ja yksilöt. Se on ilmennyt väkivallan tekoina ja esim. juutalaisten hautakivien häpäisemisenä sekä monentasoisena vihapuheena ja kirjoituksina mm. sosiaalisessa mediassa. Vihapuheeseen kuuluu mm. erilaisten salaliittoteorioiden esittäminen. Niissä juutalaiset nähdään taloudellisen ja muun vallan salaisina valtiaina ja maailmanvallan kaappaajina. Edelleen levitetään vääräksi todistettua Siionin Viisaiden pöytäkirjaa. Vaikuttaa siltä, että antisemitismi lisääntyy ja retoriikka jyrkkenee sekä islamilaisissa että oikeistolaisissa ääriryhmissä. Tämän takia juutalainen yhteisö on kaikkialla, myös Suomessa, joutunut kiristämään turvatoimia.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt ”kristillinen” antisemitismi. Sana kristillinen on lainausmerkeissä siksi, että antisemitismi ei koskaan ole aidon, raamatullisen kristillisyyden tuote. Jotkut kristityt sananjulistajat vähättelevät juutalaisia vetoamalla ääritapauksissa mm. seuraaviin Uuden testamentin lauseisiin: ”Te olette Isästä perkeleestä… Te kyykäärmeen sikiöt”. Apostoli Paavalin Galatalaiskirje mainitsee, että tietyt juutalaiset (sananopettajat) ovat ”pilalle leikatut” ja alkuperäistekstin mukaan ”olisi parempi, jos heidät kuohittaisiin”. Mutta samaa kieltä voitaisiin käyttää myös monista kristityistä sananopettajista nykyisinkin. Raamatun kritiikki kohdistuu niihin yksilöihin, jotka omahyväisyydessään, vallan- ja rahanhimossaan etsivät omaa kunniaansa vahvistaen omaa asemaansa muiden kustannuksella. Kristillisyydessä näitä ovat mm. ns. menestysteologian opettajat.

Vaikka raamatuntutkijat ovat löytäneet Uudesta testamentista toistasataa ilmausta tai sanontaa, joita voi heidän mielestään pitää antisemitistisinä, niiden pohjalta ei voida rakentaa antisemitistisiä asenteita. Toisaalta Raamatussa, UT:ssa ja VT:ssa, on myös useita kohtia joissa on siunauksia ja lupauksia juutalaiselle kansalle. Ehkä näkyvin ja julmin ”kristillisen” antisemitismin muoto on, kun sananjulistajat ja yksittäiset ihmiset selittävät tai viittaavat Vanhaan testamenttiin alkutekstiä halventavalla tavalla. Tämä johtuu usein tietämättömyydestä ja siitä, ettei tunneta mitä ko. tekstillä tarkoitetaan koko Raamatun kontekstissa. Se voi olla myös silkkaa ylimielisyyttä Raamatun tekstiä kohtaan.

Pahimmillaan tämä ilmenee kun ei ainoastaan vääristellä Raamatun sisältöä, vaan kerrotaan juutalaisuudesta ja juutalaisten raamatunselityksistä vääriä asioita. Ainut tie ulos ”kristillisestä” antisemitismistä on ymmärtääkseni Raamatun syvällinen opiskelu ja keskusteluyhteys juutalaisten kanssa siitä mihin he oikeasti uskovat ja kuinka Raamattua selittävät. Israelin Ystävät ry:ssä olemme nyt saavuttaneet Suomen juutalaisen yhteisön kanssa hyvän sovun ja yhteisymmärryksen. Olemme aina olleet sitoutuneet vastustamaan kaikenlaista antisemitismiä ja juutalaisten käännyttämistä. Näemme kaikenlaisen käännyttämisen sopimattomana.

Käännyttäminen perustuu aina johonkin muuhun, esim. taloudellisten tms. etujen tarjoamiseen, eikä yksilön aitoon tahdonratkaisuun. Jokaisen usko perustuu hänen omaan, vapaaseen harkintaansa – ei painostukseen ja vilpilliseen toimintaan. Jokainen todistakoon uskostaan myös elämällään. Olemme aloittaneet tapahtumien sarjan, jossa mm. Helsingin juutalaisen seurakunnan ylirabbi Shimon Livson selittää asiantuntemuksella, mikä on juutalaisen uskon syvin olemus ja Israelin Ystävien toiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri valottaa tieteellisen tutkimuksen valossa, mitkä ovat kristillisen ja juutalaisen uskon erot.

Shalom-terveisin,

Ilkka Vakkuri