Shalom-lehden pääkirjoitus 3/2014

Kiersimme juuri innostavan ja mieliinpainuvan Suomen kiertueen messiaanisten pastoreiden Alexey Shepelevin ja Nickolai Haskinin kanssa. Alexey johtaa Jumalan Silmäterä -järjestön venäjänkielistä työtä ja on Inkerin kirkon Moskovassa olevan seurakunnan pastori. Nickolai on tuon järjestön lähetystyöntekijä, messiaanisen seurakunnan pastori Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä ja lahjakas muusikko. Kiertueella kohtasimme paljon uskollisia Israelin Ystäviä. Saimme rohkaisua ja voimaa jatkaa tätä tärkeää työtä juutalaisen kansan parhaaksi. Matkan aikana saatoimme pohtia yhdessä monia tärkeitä Israel-työhön liittyviä asioita.

Ensimmäiseksi pohdimme mikä on olennaista Vanhassa ja Uudessa testamentissa. Saatoimme yhdessä todeta, että Vanhan testamentin yksi keskeisimpiä teemoja oli, kuinka toteutetaan oikeudenmukaisuus maailmassa ja erityisesti juutalaisen kansan keskuudessa. Vanha testamentti tarjoaa tähän kaksi kilpailevaa ratkaisua.

Toinen perustuu pääasiassa viiteen Mooseksen kirjaan. Sen ideana on Jumalan kosto ja rangaistus kaikesta pahasta ja jokaisesta tooran 613 käskyn pienestäkin rikkomuksesta jopa niin pitkälle, että isien pahat teot kostetaan toiseen ja kolmanteen polveen. Oikeus tapahtuu niin, että paha saa tässä maailmassa palkkansa kuoleman tuomiolla ja juutalainen kansa toimii kuoleman tuomion välineenä. Messias tulee voittajana ja tuhoaa verisesti kaikki Jumalan vastustajat.

Toinen ratkaisu perustuu pääasiassa profeettojen tiettyihin opetuksiin. Tämän mallin mukaan oikeus toteutuu ja tapahtuu rauhanomaisesti ilman väkivaltaa. Sen tuo mukanaan Messias, joka on rauhantuoja ja saa aikaan rauhan kaikkien kansojen välille. Miekat tehdään auroiksi ja kaikki väkivalta loppuu.

Ajattelu rauhanomaisesta Messiaasta vahvistui Vanhan ja Uuden testamentin välisenä aikana. Tämä ilmenee mm. Septuagintassa eli juutalaisten oppineiden kääntämässä Vanhan testamentin kreikankielisessä käännöksessä, jossa on useita tätä näkemystä tukevia Pyhiä kirjoituksia, joita ei löydy nykyisestä hepreankielisestä Vanhasta testamentista. Huippunsa tuo ajattelu sai Uudessa testamentissa, jossa Jeesus on rauhan Kristus – ei sodan messias. Hän ei halua, että ketään vainotaan ja Hän kieltää kaiken väkivallan käyttämisen ihmisten kesken edes oikeuden välineenä.

Toinen asia, jota pohdimme yhdessä, oli kysymys, miksi ihmiset eivät tutki Raamattua tai lue tieteellisiä puolueettomia raamattututkimuksia. Mieluimmin uskotaan, mitä heille opettavat ne, joilta puuttuu todellinen syvällinen raamatuntuntemus tai niitä, jotka opettavat kritiikittömästi jonkun uskonsuunnan edellyttämällä tavalla. Tähän samaan yhteyteen kuuluu nykyinen näköalattomuus ja vaihtoehtojen puute. Hengelliset ja maalliset johtajat käyttäytyvät niin kuin ei olisi olemassa monia ratkaisuvaihtoehtoja esiin tuleviin ongelmiin.

Totesimme, että sellainen on huonoa johtamista, jossa ei tunnusteta erilaisten vaihtoehtojen mahdollisuutta ja olla valmiina tutkimaan niitä huolellisesti Raamatun valossa. Jeesus halusi opetuksillaan selvästi herättää aikalaisensa ja meidätkin tänä päivänä näkemään itsenäisesti erilaisten vaihtoehtojen merkityksen ja välttämättömyyden. Jos haluamme olla raamatullisia niin meidän pitää löytää ja nähdä muutoksen tarpeet nykyisissä kulttuureissamme niin Suomessa kuin Israelissa. Kumpikin maa on kaukana Raamatun opetuksista ja toimintamalleista niin hengellisellä kuin maallisellakin saralla. Koska alkaa herätys tässä asiassa? Olemmeko me Israelin Ystävät etulinjassa vai takapenkillä tässä muutoksen prosessissa, kun se alkaa?

Shalom-terveisin,

Ilkka Vakkuri

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.