Israelin Ystävät ry:n vieraana oli juuri Ariel Raskowsky Beit Singerin -lastenkodista. Hän toimii kodin apulaistoiminnanjohtajana, jonka vastuulla on varojen keräys ja lasten eläinterapia. Lastenkoti saa valtiolta avustusta 70% menoistaan ja 30% täytyy saada ulkopuolisilta lahjoittajilta. Israelin Ystävät ry on ollut jo yli 30 -vuoden ajan Beit Singerin merkittävä tukija. Lapset tulevat sinne eri puolilta Israelia kuntien sosiaalityöntekijöiden lähettäminä yhteistyössä lastenkodin kanssa. He tarvitsevat hyvää huolenpitoa, rakkautta ja terapiaa. Arielin kehittämä eläinterapia on tärkeä osa toimintoja. Lapsista 80% on kokenut mm. seksuaalista hyväksikäyttöä ja monet ovat kohdanneet vakavaa väkivaltaa kodeissaan. Lasten vanhemmista noin puolet istuu vankilassa eri syistä, yksi syy on perheväkivalta. Lastenkodin työ on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Noin 20 -vuotta sitten vain 30% lapsista vältti vanhempiensa kohtalon sijoittuen onnistuneesti yhteiskuntaan. Onnistumisen kannalta tärkeää on ollut lasten asumisajan piteneminen 12 -vuodesta aina 18 -ikävuoteen, tarvittaessa jopa 25 -ikävuoteen. Onnistumisprosentti on asteittain noussut peräti 98%:iin!
Ariel on ollut kerran aiemmin Suomessa Israelin Ystävät ry:n vieraana. Hän kertoi, että erityisesti tämä toinen kerta jäi hänen mieleensä. Hän ei ole uskonnollinen juutalainen ja arvostaa suuresti kristittyjen tukea ja rukouksia. Ariel ihastui erityisesti tasapainoisiin ja vakaisiin Israelin Ystävät ry:n paikallisosastojen jäseniin joita hän kohtasi. Sanojensa mukaan hän iloitsi, että Israelin Ystävät ry on vakaalla, asiallisella ja kiihkottomalla pohjalla rakastamassa juutalaista kansaa ja Israelia. Erilaiset ääri-ilmiöt – ovat ne sitten muslimien, juutalaisten tai kristittyjen aikaansaamia – pelottavat häntä ja hänen kaltaisiaan juutalaisia. Jos sydämen rakkaus korvataan kiihkolla tai vihamielisyydellä toisia kohtaan, seuraukset ovat järkyttävät. Todellinen rakkaus perustuu huolehtimiseen ja välittämiseen kaikista ihmisistä. Rakkaus, joka vain valitsee mieleisensä kohteen, on lähinnä omahyväistä itserakkautta. Näennäistä rakkauden kohdetta käytetään hyväksi omien päämäärien toteuttamiseen. Ariel Raskowskyn tyytyväisyys haastavaan Suomen kiertueeseen oli ilmiselvää. Siksi hän haluaa vielä lähettää kaikille Israelin ystäville kiitoksensa ja arvostuksensa työstä jota teemme.
Kiertueen aikana meillä oli myös seminaari yhdessä Suomen Karmel -yhdistyksen johtohenkilöiden kanssa. Seminaari onnistui ja löysimme yhteisen sävelen raamattututkimuksen ja sen tulosten soveltamisessa suhteessa Israeliin ja sen kansaan. Villi ja sielullinen raamatunselitys todettiin vääräksi ja vaaralliseksi. Jos Israel -rakkaus ei perustu Raamatun opetuksiin vaarana on, että siitä tulee pinnallista, teennäistä ja itsekästä. Mielenkiintoinen ilmiö tälläkin IY:n kiertueella oli monen Shalom –lehden lukijan spontaanit kommentit siitä, kuinka he arvostavat IY:n työnäkyä ja raamattulinjaa. Jokaisen tilaisuuden yhteydessä useat toivat esille, kuinka turvalliselta tuntuu seurata Shalom –lehden linjauksia niin Raamatun kuin muidenkin asioiden suhteen: oli kyse sitten Israelin valtiosta tai sen kansalaisista. Monen mielestä yhä enenevässä määrin esiintyy myös toisenlaisia, kiihkoisia äärilinjauksia ja mielipiteitä. Sellaisilla on hyvin vähän tekemistä rehellisen ja tasapainoisen raamattututkimuksen kanssa. He varoittavat, että jos Israel-työ joutuu yksipuolisen totuuden julistajien käsiin, työn kannatus romahtaa. Tasapainoiset uskovat haluavat seisoa totuuden ja oikeudenmukaisuuden sekä rakkauden linjalla. Kristillisestä Israel -työstä ei saa kadota maltillinen, rauhaa rakastava ja anteeksiantava ydin. Muutoin siitä tulee toimintaa, jossa vakaa ja ylhäältä syntynyt kristitty ei halua olla mukana.
Kuulin mielipiteitä, että jo nyt enenevä määrä seurakunnan aktiivisista jäsenistä on alkanut vierastaa Israel -työnkin ympärillä ilmeneviä ääri-ilmiöitä. Palautteessa, mitä olen enentyvästi saanut viime vuosina, kiitetään Israelin Ystävät ry:n ja Shalom -lehden linjaa. Samalla ollaan huolissaan Israel-työn tulevaisuudesta, jos ääri-ilmiöt nostavat päätään enenevässä määrin. Kaikkien tulisi vakavasti miettiä, onko meillä varaa, tarvetta tai aihettakaan antaa meille rakasta ja arvokasta Israel -työtä ääriryhmien tai -suuntausten, väärien ”profeettojen” ja väärien ”kristusten” temmellyskentäksi. Nykyajan raamattukeskeiset ja tosiasioihin pohjaavat kristityt, joita on yhä kasvava joukko, ovat voimavara, joita meidän tulee arvostaa. Meidän tulisi rohkaista kaikkia Raamattuun nojaavia Israel -työn ystäviä tulemaan yhteisen ja Raamattuun vankasti perustuvan tavoitteemme tueksi. Kristittyjen Israel-työ voi olla vain niin kauan uskottavaa, kun se rakentuu raamatunmukaiselle rakkaudelle ja anteeksiannolle.
Shalom –terveisin,
Ilkka Vakkuri