Pääkirjoitus lehdestä 10/2013

Edessämme on kristikunnan yksi suurimmista juhlista. Valmistaudumme joulun viettoon Vapahtajamme syntymän kunniaksi. Juutalaiset viettävät samassa kuussa Valonjuhlaa eli Hanukkaa. Me kristityt herkistymme joulun odotuksen jännityksen kasvaessa ja pienemmistä lapsista sen voi parhaiten aistia. Kirkoissa ja seurakunnissa soivat ennen varsinaista joulua kauneimmat joululaulut. Ihmiset valmistautuvat monella tapaa joulunviettoon. Juutalaiset viettävät myös iloisin mielin Hanukka -aikaa.

Yksi asia kuitenkin on toisin juutalaisten ja kristittyjen Valonjuhlassa. Juutalaisten juhlasta puuttuu kokonaan kristittyjen joulun sankari, Vapahtajamme Jeesus Kristus. Sama tilanne toki uhkaa nykyisin maallistunutta kristikuntaakin. Kuitenkin Jeesus on ollut ja pysynyt joulun taustalla maallistuneessakin kristillisessä yhteiskunnassa, kuten Suomessa. Voiko kuitenkin tulla aika, jolloin esimerkiksi Suomessa ei enää olisi kristillisyyttä jäljellä sen vertaa, että Jeesus katoaisi jopa taustalta?

Joulun vietto on vastuullinen tapahtuma jokaisessa suomalaisessakin kodissa. Mikä on joulun sanoma? Onko se hautautunut tai hautautumassa muiden tärkeämpinä pidettyjen sanomien sekaan tai  taka-alalle? Puhumme usein perinteistä. Mikä on joulun perinne ja kuinka sitä vaalitaan tai vietetään? Onko kristillinen joulu vain jäänne menneisyydestä, jota viettävät yhä harvalukuisemmat ikäihmiset omilla tahoillaan? Mikä sitten lopulta on joulun Sanoma?

Johanneksen evankeliumi kuvaa asian siten, että Sana tuli lihaksi ja ilmestys majaili meidän keskuudessamme. Tuo alkukielen Sana -termi tarkoitti alkukielellä Jumalan Viisautta. Sitä Sanaa, jonka kanssa Jumala keskusteli, kun Hän loi maailman. Heprealaiskirje menee vielä pidemmällä. Se kirjoittaa, että Jeesus, tuo Sana, loi koko maailman ja oli olemassa jo ennen maailman luomista. Johanneksen evankeliumin mukaan tuo Sana oli joko jumalallinen tai Jumala itse riippuen alkukielen artikkelin puuttumisen tulkinnasta sanan Jumala edessä. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi, että Hän ja Isä ovat yhtä. Alkukielen pohjalta voisi tulkita myös, että Jeesus ja Jumala ovat sama asia.

Kun me kristityt puhumme joulun Sanomasta, kuuluuko siihen selkeä Sanoma siitä, että Jeesus oli ja on paitsi tosi ihminen myös tosi Jumala? Juutalaisille ajatus, että joku tosi ihminen olisi myös tosi Jumala olisi Jumalan pilkkaa. Kristittyjen keskuudessa yleisesti hyväksytään uskomme perustunnustukset, mutta ovatko ne millään konkreettisella tavalla enää käytössä sanan julistuksessa, seurakuntatyössä tai kotien kätköissä? Mikä sitten on joulun Sanoma, jos se ei ole, että Jumala tai ainakin Jumalan toinen persoona tuli lihaksi? Pelätäänkö esittää sellaista Raamatullista Sanomaa, jota korkean teknologian ja tieteellisen tutkimuksen ajan sivistynyt nykyihminen vierastaa? Juhlitaanko jouluna Jeesusta ihmisenä vai Jumalana vai molempina?

Keskittyminen Jeesuksen ihmisyyden korostukseen – vaikka sekin asia on tärkeä – ja ihmisyyden yksipuolinen korostus veisi joululta sen syvällisemmän merkityksen Jumalan ihmiseksi syntymisen juhlana. Onko siis joulusta tulossa maallinen juhla, jossa Jeesus ei enää ole vain taustalla, vaan Hänen jumalallisuutensakin alkaa kadota ihmisten mielistä. Kuinka silloin käy meidän pelastuksemme? Eikö sittenkin olisi parasta turvata näissä asioissa yksin Raamattuun maailman menosta ja kulttuurien muutoksista huolimatta? Voisimmeko julistaa tänä joulunakin niin kuin on kirjoitettu?

Shalom-terveisin,

Ilkka Vakkuri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *