Hanna Volmanen osallistui Israelin Ystävät ry:n vapaaehtoistyönkoordinaattori Soile Bar-Yosefin johtamalle Not the Ordinary Isael Tripille 31.3.-10.4.2023.
Heräsin perjantaiaamuna vatsa täynnä jännityksestä lepattavia perhosia. En oikein tiennyt, mitä odottaa mutta jotain suurta olin lähdössä kokemaan, sen tiesin. Matkamme alkoi Joensuun juna-asemalta perjantaina 31.3.2023. Matkasimme junalla Helsinki – Vantaan lentoasemalle, josta lähdimme seitsemän aikaan illalla Finnairin koneella kohti Tel Avivia. Lentopelkoisena ihmisenä pääsin ylittämään omia pelkojani jo heti kättelyssä. Lento sujui kuitenkin hyvin ja nousun aikana auringon lasku oli mitä kaunein.
Saavuimme Tel Aviviin puolenyön aikaan ja pääsimme viimein haistamaan vieraan maan tuoksuja ja näkemään aivan uusia paikkoja. Olo oli väsynyt mutta hyvin kiitollinen. Matkamme jatkui Tel Avivista linja-autolla kohti Jerusalemia. Saavuimme lopulta Abraham hotellille ja kun viimein pääsimme nukkumaan, oli kello jo kolme aamuyöllä. Heräsimme yhdeksän aikaan seuraavana aamuna ja maittavan aamiaisen jälkeen seikkailu tuossa pyhässä maassa sai alkaa.
Jerusalem ja Getsemanen puutarha
Heti ensimmäisenä päivänä lähdimme Jerusalemin vanhaan kaupunkiin. Tunnelma oli mitä merkillisin, sillä sapatin takia kadut olivat miltei autiot, lukuun ottamatta iloisia juutalaisperheitä, jotka siisteihin vaatteisiin pukeutuneina matkasivat varmaankin sukulaistensa luokse viettämään juhlapyhää.
Käveltyämme syvemmälle kaupunkiin sapatin rauha muuttui vilkkaaksi basaarikaduksi, jossa vieraiden mausteiden tuoksu täytti hajuaistin ja kauppiaiden huudot kuuloaistin. Kadut olivat täynnä erivärisiä huiveja, koriste-esineitä ja vaikka mitä erilaista syötävää. Jatkoimme matkaa syvemmälle vanhaan kaupunkiin ja lopulta pääsimme matkamme ensimmäiseen kohteeseen eli Itkumuurille. Jonottaessamme kohti pyhää muuria, minareeteista kuului rukouskutsu muslimeille. Samaan aikaan juutalaiset rukoilivat nojaten Itkumuuriin ja me kristittyinä luimme Raamattua. Näiden kolmen uskonnon kohtaaminen oli juuri tuona hetkenä käsinkosketeltavaa.
Myöhemmin samana päivänä matkasimme kohti Getsemanen puutarhaa. Oli uskomatonta ajatella, että osa niistä öljypuista, jotka sain nähdä, olivat niin vanhoja, että ne ovat voineet kasvaa samalla paikalla jo Jeesuksen aikaan. Kaikkien kansojen kirkossa tunnelma oli harras, pyhä. Yksi haaveistani on ollut jo pidemmän aikaa, että saisin rukoilla samassa puutarhassa, missä itse Kristus on rukoillut. Kaikkien kansojen kirkossa alttarin edessä on se kallionkohta, jossa Jeesuksen on oletettu rukoilleen. Koskettaen tuota kalliota yritin rauhoittaa ajatukseni, jotka kävivät aivan ylikierroksilla kaikesta kokemastani, ja lausuin mielessäni pienen rukouksen. Ensimmäisen päivän kokemukset eivät kuitenkaan loppuneet vielä tähänkään vaan auringon laskiessa pääsin näkemään Golgatan vuoren sekä Puutarhahaudan eli Jeesuksen oletetun hautapaikan. En oikein edelleenkään osaa pukea sanoiksi kuinka merkittävä tuo kokemus oli. En voi uskoa, että minä sain nähdä sen kaiken.
Betlehem ja Jeesuksen syntymäkirkko
Seuraavana päivänä matkasimme kohti Betlehemiä, päivä oli lämmin ja edellisenä päivänä ostamalleni huiville tuli käyttöä, kun suuntasimme kohti Jeesuksen syntymäkirkkoa. Kirkossa oli kaksi erillistä osaa kuin kaksi eri kirkkoa samassa paketissa ja kumpikin niistä oli henkeäsalpaavan kaunis. Matkamuistojen ostelun jälkeen matkasimme kohti Juutalaisvainojen museota. Varmasti yksi matkan rankimmista hetkistä koin juuri tuossa museossa. Kokemus oli kaiken kaikkiaan pysäyttävä. Vaikeat tunteet helpottivat kuitenkin, kun päivän päätteeksi katselimme kaunista maisemaa Yad Vashemista eli Suomalaisten rakennuttamassa muistoalueesta holokaustin historialle anteeksipyyntönä Suomesta luovutetuista juutalaisista natsi-Saksalle.
Kuollutmeri ja Beduiinikylä
Oli aika sanoa heipat Jerusalemille ja suunnata kohti Kuolluttamerta. Kaupungin maisemat vaihtuivat erämaan jylhiin vuoristonäkymiin, ja astuessamme linja-autosta ulos Kuolleellamerellä yllätyin suuresti lämpötilan vaihdoksesta, noin 19 asteesta 29 asteeseen. Hiekka oli jalkojen alla polttavan kuumaa ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Aurinkorasvan levittäminen alkoi siis viimeistään tässä vaiheessa. Uiminen Kuolleessameressä oli ihmeellistä. Aluksi oli vaikea uskoa, että meri kannattelisi aikuista ihmistä mutta kellahtaessani makoilemaan niin kävi kuin kävikin. Kelluin painottomana mineraalien täyttämässä meressä, täydellisessä ihohoidossa. Illalla matkamme jatkui kohti suosikkipaikkaani eli beduiinikylää Kfar Hanokdimia.
Beduiinikylässä ruoka oli taivaallista, maisemat mielettömät ja ihmiset niin ihania. Nukuimme suurissa beduiiniteltoissa ja aamulla heräsimme katsomaan sellaista auringonnousua, mitä en ikinä ennen ole nähnyt. Riikinkukot kailottivat ja linnut lauloivat samalla kun ensimmäiset auringonsäteet hyväilivät ihoamme. Aamupäivällä pääsimme ratsastamaan kameleilla. Sympaattisen ja leppoisan eläimen selässä ei pelottanut ollenkaan ja kokemus oli yksi reissun ikimuistoisimmista! Myöhemmin iltapäivällä lähdimme erämaavaellukselle. Jylhissä maisemissa tarpominen sujui melko kivuttomasti paahtavasta auringosta huolimatta. Odotukseni ylittyivät jatkuvasti tällä reissulla ja aina kun ajattelin, että nyt oli hienoin kokemus ikinä, tuli eteemme jotain vieläkin upeampaa. Vaellus tarjosi mielettömien maisemien lisäksi jännitystä. Pääsimme laskeutumaan kallionrinnettä alaspäin aina rotkon pohjalle asti, jossa pääsimme pulahtamaan viileään kallioiden väliin muodostuneeseen lampeen. Beduiinikylässä illat olivat kuitenkin minun lemppareita. Tähden loistivat kirkkaasti ja lämmin tuuli tuntui ihanalta juodessamme beduiiniteetä nuotion äärellä.
Tel Aviv, Autuuksien vuori ja Tiberias
Jatkoimme haikein mielin matkaa beduiinikylästä kohti Tel Avivia. Tel Aviv on kaunis kaupunki täynnä liikunnallisia ihmisiä, siistejä puistokatuja ja maailman parasta jäätynyttä jogurttia. Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni surffaamaan ja voi kuinka hauskaa meillä oli! Onnistumisen kokemukset ja riemunkiljahdukset kaikuivat varmaan pitkälle meidän porukastamme. Tel Avivista teimme myös päiväretken Tiberiakseen. Pääsimme näkemään Genesaretinjärven sekä Yardenit-kastepaikan, joka sijaitsee Jordanvirran varrella. Päivän päätteeksi matkasimme Autuuksien vuoren kirkkoon. Tuon vuoren varrella Jeesus on lausunut vuorisaarnan. Jälleen kerran sain ihmetellä sitä etuoikeutta, että sain seistä samalla maalla. Autuuksien vuoren kirkko oli myös upea kokemus. Pappimme Sara lauloi kuin enkeli ja kirkon akustiikka kannatteli hänen ääntään niin, että kylmät väreet hiipivät pitkin selkää.
Palasimme Tel Aviviin ja loppureissun vietimmekin siellä. Tel Avivin Abraham hostelli palveli meitä mainiosti ja pääsimme viettämään myös juutalaista pääsiäistä tuossa samaisessa hostellissa. Kohtasimme matkan varrella lukemattomia ihania ihmisiä ja saimme uusia ystäviä. Kaiken kaikkiaan Not the ordinary Israel trip tarjosi kaupunkiloman, rantaloman, aktiiviloman sekä kulttuuriloman samassa paketissa. Israel on monen kulttuurin kyllästämä maa ja matkamme jälkeen en yhtään ihmettele, että miksi se on vuosituhansien ajan ollut ainakin kolmen eri uskonnon pyhä maa.
Kirjoitukseni alussa mainitsin, että aavistelin ennen lähtöä matkan olevan jotakin suurta minulle. Näin jälkeenpäin voin sanoa, se oli tähänastisen elämäni hienoin kokemus, jonka sain jakaa rakkaiden ihmisten kanssa.
Hanna Volmanen
