Shalom-lehden pääkirjoitus, syyskuu 2023
Ymmärtääksemme mitä Israelissa tapahtuu, on hyvä lyhyesti verrata Suomen hallituksen, parlamentin ja korkeimman oikeuden suhdetta Israelissa ja Suomessa. Suomessa hallitus tekee pääsääntöisesti lakiesityksiä, mutta myös kansalaisten lakialoitteita. Yli 50 000 allekirjoitusta omaavaa kansalaisaloitetta voidaan ottaa käsittelyyn. Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, joten lakiesitykset viedään eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Siellä pyritään yksimieliseen kannanottoon siitä, vaatiiko laki peruslain mukaisen 5/6 osan enemmistön hyväksymisen vai voidaanko se käsitellä tavallisena lakina yksinkertaisen enemmistön mukaan.
Suomessa korkein oikeus ei normaalitapauksissa päätä käsitelläänkö laki perustuslain mukaisessa järjestyksessä vai tavanomaisessa järjestyksessä. Suomessa korkeimmalla oikeudella ei ole oikeutta kumota parlamentin hyväksymiä lakeja eikä niiden toimeenpanoa. Suomessa korkeimmalla oikeudella ei ole veto-oikeutta puuttua suoraan ministerinimityksiin. Suomessa korkeimman oikeuden tuomarit nimittää tasavallan presidentti hallituksen esityksen pohjalta. Suomen kansalaisten perusoikeudet on suojattu perustuslaissa. Perustuslakia koskevilta lainkohdilta vaaditaan tuo 5/6 enemmistö parlamentin äänestyksissä, jotta laki hyväksytään.
Israelissa ei ole kirjoitettua perustuslakia eikä määräenemmistövaatimusta lakien hyväksymiseen. Kaikkien lakien hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö. Hallitus voi esittää parlamentille ja parlamentti hyväksyä minkä tahansa lain. Mutta Israelin korkeimmalla oikeudella on veto-oikeus lakien hyväksymiseen ja ministerinimityksiin. Lisäksi Israelin korkein oikeus ikään kuin täydentää itse itseään. Israelin hallitus ei voi esittää eikä nimittää korkeimman oikeuden tuomareita.
Poliittiset voimasuhteet Israelissa vaihtelevat paljon. Aikaisemmin kun korkeimman oikeuden tuomarit on nimitetty, on vallinnut vasemmistosuuntaus työväenpuolueen johdolla. Myöhemmin on tullut vasemmisto/keskusta hallituksia ja keskusta/oikeisto hallituksia. Nyt on tullut keskusta-, äärioikeisto- ja uskonnollisista puolueista koostuva historian ehkä oikeistolaisin hallitus, jossa äärioikeisto ja ääriuskonnolliset ovat vaa’ankieliasemassa. Nämä puolueet, jopa osittain vastoin pääministeri Netanyahun tahtoa, ovat laatineet ja laatimassa äärimmäisen jyrkkiä lakeja, joiden katsotaan loukkaavan ihmisten perusoikeuksia Israelissa ja mahdollisesti palestiinalaisalueilla.
Yleisesti ollaan varmoja, että Israelin korkein oikeus tulee estämään tällaisten lakien toimeenpanon veto-oikeudellaan sekä puuttumaan jatkossakin hallitusten ministerinimityksiin. Siksi nykyhallituksen lakiesityksiin kuuluu myös laki, jonka mukaan korkein oikeus ei voisi puuttua hallituksen tai parlamentin lainsäädäntöön tai ministerinimityksiin. Lisäksi hallitus nimittäisi jatkossa korkeimman oikeuden tuomarit. Lakiehdotus on jakanut Israelin kansalaisia ennennäkemättömällä tavalla. Toiset kiihkeästi puolustavat ja toiset yhtä kiihkeästi vastustavat. Israelissa on lakkoiltu ja osoitettu mieltä kummankin näkemyksen puolesta. Jopa suuri määrä reserviläisiä aikoo kieltäytyä palveluksesta, jos laki menee läpi. Kyse ei kuitenkaan ole yhdestä laista vaan lakinipusta, jonka läpimenoa toinen osapuoli edelleen kiivaasti vastustaa.
Syksyllä odotetaan, että korkein oikeus käyttäisi veto-oikeuttaan lain ja ehkä koko lakipaketin hyväksymistä vastaan. Silloin voi syntyä arvaamaton tilanne, kuinka hallitus tällaisessa tilanteessa reagoisi. Yleisesti toivotaan, että konflikti ratkaistaan rauhanomaisesti neuvottelemalla eri osapuolten kanssa ja ettei tilanteesta tule pysyvää haittaa Israelille. On jopa esitetty, että jos lakipaketti menee läpi sellaisenaan, niin tulevaisuudessa Israelin demokratia voi vaihtua diktatuuriksi. Esimerkiksi yksinkertaisella enemmistöllä parlamentti voisi esimerkiksi siirtää vaaleja hamaan tulevaisuuteen. Aika näyttää, miten tässäkin kiistakysymyksestä käy ja mitä mahdollista vahinkoa siitä on Israelille. Mielipidemittauksissa oppositio on tällä hetkellä selvästi suositumpi kuin hallitus.
Shalom -terveisin,
Ilkka Vakkuri