Ilkka Vakkuri

 

 

 

Toiminnanjohtajan palsta

 

 

05/2008

 

Shalom–lehden joulukuun numerosta käydyn keskustelun johdosta esitän seuraavaa. Pyydän anteeksi, koska kirjoittamani pääkirjoitus ja sen raamatunlauseet ja niiden yhteenvedot ovat jollakin tavalla loukanneet joitakin ihmisiä. Lienee totta se, että Raamattua ei voi oikein julistaa tai opettaa ilman, etteikö ainakin vanha ihmisemme siitä suutu. Jumalan Sana joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Se ei jätä ketään kylmäksi. Aina joku tai jotkut loukkaantuvatkin. Toisaalta voidaan perustellusti kysyä, missä on todellinen anteeksianto ja rakkaus? Eikö siinä, että uskalletaan puhua rehellisesti ja avoimesti asioista niiden oikeilla raamatullisilla nimillä eikä sitten silti jäädä vihamieliseksi, vaan lyödään lopuksi kättä päälle ja sovitaan riita reilusti. Jos ollaan eri mieltä, niin tunnustetaan se avoimesti ja tehdään siellä yhteistyötä, missä se onnistuu. Raamatun totuuksista ei kenenkään pidä kuitenkaan luopua.

 

Usein sanotaan, että asiat ovat ihmisille niin kuin ne luetaan, eikä niin kuin ne kirjoitetaan. Tämä on hyvin valitettavaa raamattuopetuksenkin kohdalla. Siksi meidän tulisi siunata raamatunmukaisilla raamatunopetuksilla toisiamme ja myös juutalaisia. Joku väitti esim. että olisin joulukuun 2007 kirjoituksessani kironnut juutalaisia tai väittänyt heitä kirotuksi kansaksi. Todellisuudessahan en arvostellut tai kironnut kirjoituksessani juutalaisia, vaan varoitin meitä ei-juutalaisia, ettemme apostoli Paavalin varoituksesta välittämättä, kiroaisi juutalaisia. Meidän tehtävämmehän on siunata juutalaisia - ei kirota. Kirjoitin joulukuun 2007 pääkirjoituksesta meistä itseni mukaan lukien: "Apostoli Paavalin mukaan kiroamme juutalaiset, jos yritämme tukea juutalaisia pysymään Vanhassa liitossa. Jos taas johdatamme juutalaisia Uuteen liittoon Jeesus Messiaassa, juutalaisten Kuninkaassa, yksin uskon kautta ja sen varassa, siunaamme juutalaista kansaa."

 

Jos emme julista juutalaisille armon ja anteeksiannon sanomaa Messiaassa niin silloinhan me kiroamme heitä eli emme toivota heille hyvää, vaan pahaa. Näin mm. juutalainen apostoli Paavali opetti. Filippuskin kun hän tapasi Natanaelin sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista" (Joh. 1:45). Jeesus puolestaan sanoi juutalaisesta Natanaelista: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" (Joh. 1:47). Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas" (Joh. 1:49). Toisin sanoen Jeesuksen tämän opetuksen mukaan oikea israelilainen (juutalainen) on se, joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja Israelin kuninkaaksi, ja samalla tunnustaa Jeesuksen ylivertaisuuden muihin aikansa ihmisiin (Joh. 1:48). Vastaavasti apostoli Paavali kirjoittaa: ”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta” (Room.2:28-29).

 

Pääsääntöisesti juutalaisethan ovat aikanaan hyljänneet Jeesuksen eli kristillisessä mielessä Jumalan, mutta Jumala ei ole hyljännyt kansaansa eikä siksi halua meidänkään niin tekevän. Materiaalistakaan auttamista ja evankeliumityötä ei saa asettaa vastakkain. Toinen on välttämätön tässä maailmassa selviytymiseen ja toinen on välttämätön iankaikkisuuteen pelastuakseen.

 

Suotakoon Suomessa toimintarauha uskonnollisille toimijoille, kristillisille lähetysjärjestöille ja maallisille Israelia tukeville muille avustusjärjestöille. Kääntyköön tämäkin keskustelu siunaukseksi ja kaikkien puolesta rukoilemiseksi, anteeksiannoksi. Älkäämme asettako evankeliumia ja auttamistyötä vastakkaisiksi asioiksi.

 

Israelin Ystävät ry:n 100–vuotisen järjestön työ on mennyt voimakkaasti eteenpäin. Kierroksilla Israelin Ystävät ry:n tilaisuudet ovat olleet täynnä ja kolehdit runsaita. Rukoustyö Israelin puolesta on ollut voimallista. Juhlamatka Israeliin Israelin valtion itsenäisyysjuhlille on nyt takana. Matkalla mukanamme oli mm. ammattivalokuvaaja ja videokuvaaja, joten voimme tuoda sieltä monin tavoin terveiset. 100–vuotisjuhlahistoriikki julkistettiin 23.4. Turun yliopistossa ja voit tilata sitä lehdessämme olevilla ohjeilla. Nyt on julkaistu uudistetut internet–sivustommekin. 100–vuotiskirjoituskilpailu on tuottanut satoa nuorten keskuudessa. Kiitokset kaikille vapaaehtoisillemme ja juhliin osallistuville, että jaksatte tehdä siunauksellista Israel–työtä!

 

Shalom,
Ilkka Vakkuri

 

 

 

 

04/2008

 

Kristittyjen suhde juutalaisten evankelioimiseen

 

Kristilliset kirkot suhtautuvat juutalaislähetykseen periaatteessa kolmesta näkökulmasta, joista yksi edustaa päänäkökulmaa ja kaksi muuta kahta eri näkökulmaa. Seuraavassa selostetun kohdan 1 mukaista raamatullista suhtautumista evankeliumiin kannattaa suurin osa kristityistä. Kohdan 2 ja 3 näkemystä kannatetaan historiallisilla tai poliittisilla syillä.


1. Evankeliumin linja: Jeesus on ainoa tie. Ne, jotka kannattavat ja harjoittavat juutalaislähetystä, kunnioittavat Raamatun yksiselitteisiä kohtia. Jeesus on ainoa tie Jumalan luo (Joh. 14:6), eikä ole annettu muuta nimeä, jossa voi pelastua (Apt. 4:12). Israelin kansalla on erityisasema Jumalan suunnitelmassa, mutta Jeesuksen antama lähetyskäsky velvoittaa kristittyjä todistamaan kaikille. Kohdan 1 mukaista raamatullista suhtautumista evankeliumiin kannattaa suurin osa kristityistä. Kysymys lähetyskäskyn universaalisuudesta ratkaistiin jo alkuseurakunnan aikaan Jerusalemin kokouksessa. Evankeliumi työnäkynä ei estä dialogia. Jokainen ihminen on Jumalan luomana yhtä arvokas. Evankeliumin pelastussanoma on lahja, jonka voi jakaa. Tämä näkökulma korostaa Jeesuksen lähetyskäskyn kunnioittamista ja hengellistä pelastusta, mutta ei väheksy Jeesuksen esimerkin mukaisesti aineellistakaan auttamista. Jumalan antama laki on pyhä, ikuinen ja täydellinen. Ihminen on itsessään epäpyhä, saastainen ja syntinen eikä voi täyttää koko lakia, vaan tarvitsee Parantajaa Kristusta Messiasta ja Hänessä tarjolla olevaa Jumalan anteeksiantoa. Tässä evankeliumin asiassa ei ole ”erotusta juutalaisen tai kreikkalaisen välillä”, kuten juutalainen apostoli Paavali kirjoittaa. Laista on näin muodoin tullut kasvattaja Kristukseen, mutta laki ei tarjoa pelastusta, vaan tuomion. Siksi lain käyttö pelastuksen näkökulmasta on loppunut, sillä eihän sillä koskaan todellisuudessa ole pelastavaa käyttöä ollutkaan. Kukaan paitsi Kristus ei ole pystynyt täyttämään kaikkea lakia. Yksin Kristuksessa Messiaassa on pelastus. Evankeliumi on puhtaasti lahjaksi saatavaa armoa, kun taas laki on ihmisille annettuja vaatimuksia. Kumpaakin tarvitaan, mutta niitä ei saa sekoittaa keskenään, muuten menetetään armo ja anteeksianto.


2. Toinen näkemys on, jossa katsotaan, että juutalaisuus on juutalaisten ja Jeesus muiden kansojen pelastustie. Tätä sanotaan ns. kahden tien opiksi. Pelastukseen juutalaisena riittää, että on hurskas juutalainen (ilman evankeliumin julistusta ja vastaanottamista).


3. Näkökulma, jonka mukaan pelastus on Jeesuksessa, ja kun hän tulee takaisin, tulevat juutalaiset tunnustamaan Hänet (ilman erillisen lähetystyön tarvetta heidän parissaan sitä ennen). Tätä näkökulmaa kutsutaan kristilliseksi sionismiksi. Tällöin tärkeimmäksi nousevat maalliset ja poliittiset asiat. Suhteet poliittisiin päättäjiin nousevat keskiöön. Kristillisen sionismin keskeisin järjestö on ICEJ, jolla on Suomessa osasto. (Tiedot perustuvat teol.tri Svante Lundgrenin tutkimuksiin, hän työskentelee judaistiikan dosenttina Åbo Akademissa.)


Suomalainen yhteiskristillinen Israelin Ystävät ry juhlii toukokuussa Israelin Ystävät ry:n 100–vuotista taivalta yhdessä Israelin valtion 60 –vuotisjuhlan kanssa. Juhlimme yhdessä Israelin Ystävät ry:n suuren jäsenjoukon, Israelin valtion edustajien ja messiaanisten seurakuntalaisten kanssa pääjuhlassa Jerusalemissa King of Kings –kirkossa, suurimmassa messiaanisessa kirkossa. Tämä on aitoa dialogia parhaimmillaan ja avoimesti.


Israelin Ystävät ry harjoittaa lähimmäisenrakkautta pyyteettömästi auttamalla esim. Israelissa juutalaisia vanhuksia, lapsia, vammaisia, sairaita, köyhiä ja terrorismin uhreja ja kertoo avoimesti Raamatun pyhän sanan, evankeliumin, olevan syynä lähimmäisenrakkauteen. Israelin Ystävät ry ei harjoita minkäänlaista pakottamista tai pakkokäännytystä, eikä tee itse lähetystyötä eikä sillä ole lähetystyöntekijöitä Israelissa. Tätä työtä tehdään Jumalan kunniaksi, ei omaksi hyödyksi. Evankeliumin jakamisen lahjan uskomme messiaanisille seurakunnille Israelissa. Suomessa työtä tekee mittava vapaaehtoistyöntekijöiden joukko. Auttamistyön keskiössä ovat messiaaniset juutalaiset, mutta myös muuta mittavaa Israelin ja juutalaisen kansan auttamistyötä tehdään. Lähimmäisenrakkaus, johon Jeesus kehottaa, velvoittaa auttamaan, siunaamaan ja lohduttamaan ihmisiä ennen kaikkea toivon evankeliumilla.


Israelin Ystävät ry on liittohallituksen päätöksellä velvoittanut toiminnanjohtajansa jatkamaan evankeliumin linjalla. Evankeliumin puolesta kristityt kokivat vastoinkäymisiä ja vainoa niin alkuseurakunnassa kuin myöhemminkin. Tänäänkin, niin juutalaiset kuin kristityt eri puolilla maailmaa, kuten messiaaniset veljemme ja sisaremme Israelissa, kokevat vastoinkäymisiä. Tuki, niin rukouksessa kuin aineellisessakin auttamisessa, on messiaanisten juutalaisten seurakuntien ja juutalaisen kansan puolella Israelissa. Israelin Ystävät ry:n, sen toiminnanjohtajan tai vapaaehtoistyöntekijöiden raamatullisen työnäyn vertaaminen Hitlerin vainoihin, lienee jo kohtuutonta politikointia. Evankeliumi ei sisällä rasismia, eikä Uuden testamentin evankeliumi ole juutalaisvastainen. Evankeliumi ei ole politiikkaa, hetkellisen hyödyn tavoittelua, vaan hengellistä pelastuksen ilosanomaa.


Me kristityt ja juutalaiset saamme levätä rukouksessa Jumalan varjeluksessa. Auta meitä siunaamaan Israelia. Auta meitä rukoilemaan Israelin ja kristittyjen puolesta niin, ettemme kristittyinä käännä selkäämme Jeesus Messiaalle, Kristukselle. Auta meitä löytämään Kristuksessa toisemme, pyytämään ja saamaan anteeksi kalliin sovintoveresi tähden.


Shalom-terveisin,
Ilkka Vakkuri