Kaikki kirjoittajan Shalom -lehti artikkelit

Shalom lehti nro 3/2018 pääkirjoitus

Tänä vuonna Israelin valtio täyttää 70 vuotta ja Israelin Ystävät ry 110 vuotta. Sen kunniaksi järjestämme ensi kesänä juhlakonferenssin Kuhmossa. Nyt on aika kaikkien Israelin Ystävät ry:n jäsenten ja Shalom -lehden lukijoiden valmistautua tähän juhlatapahtumaan. Toivomme, että te kaikki pääsisitte tulemaan Kuhmoon. Olen varma, että nekin, jotka jostain syystä eivät pääse tulemaan, ovat rukoilemassa kanssamme Israelin ja Israelin Ystävät ry:n valoisan tulevaisuuden puolesta. Israelin valtio on viimeisen 70 vuoden aikana kokenut vaikeita ja haastavia tapahtumia. Shalom -lehden lukijoita ei tässä yhteydessä varmaankaan tarvitse muistuttaa näistä meille tutuista, Israelin valtiota koskettaneista suurista haasteista ja tapahtumista. Riippumatta siitä, mitä mittareita kukin käyttää, voimme vain ihmetellä, kuinka Israelin valtio on selvinnyt aina tähän päivään saakka. Israelin kansa on ahkeraa ja uutteraa ponnistellen niin näkyvästi kuin näkymättömästi tulevaisuutensa hyväksi.

Sen tiedusteluelimet toimivat herkeämättä ja sillä on erittäin aktiivinen, maan turvallisuuden hyväksi toimiva armeija. Sen palveluksessa lähes jokainen Israelin juutalainen kansalainen palvelee säädetyn ajan. Miehet vähintään 3 ja naiset vähintään 2 vuotta. Ilman juutalaista periksi antamattomuutta ja uskoa juutalaisen kansan tulevaisuuteen sekä siihen, että holokaustin ei enää ikinä anneta tapahtua, tämä ei olisi mahdollista. Kuluneen 70 vuoden aikana Israelin valtio on kehittynyt sotilasmahdiksi nykyaikaisine aseineen. Viimeisenä pelotusvoimana on ydinase. Tiedämme, että mitä tahansa Israelin ympärillä tapahtuu, maa on kykenevä vastaamaan tehokkaasti ja nopeasti kaikkiin ajateltavissa oleviin haasteisiin.

Israelin Ystävät ry:n täyttäessä 110 vuotta, mieleen tulee sen kunniakas historia, joka on jatkunut tähän aikaan saakka. Israelin Ystävät ry perustettiin 40 vuotta ennen Israelin valtion perustamista ja se on seissyt Israelin rinnalla sen 70 vuotisen olemassaolon ajan. Kaikkien näiden 110 vuoden ajan Israelin Ystävät ry on pysynyt uskollisena alkuperäiselle työnäylleen Israelin aineelliseksi, henkiseksi ja hengelliseksi tukemiseksi valtion ja kansan hyväksi. Uskomme edelleen vakaasti, että juutalainen kansa tarvitsee todellisen Vapahtajan, joka kerran vapauttaa kansan sen vihollisista ja kärsimyksistä.

Tämän takia me uskallamme puhua Vapahtajan tarpeesta ja Vapahtajasta avoimesti, koska meidän Israel -rakkautemme on todellista ja lähtöisin uskostamme Israelin Pyhään Jumalaan. Valmistautukaamme rukouksin tämän juhlavuoden tapahtumiin. Pyhä Henki muistuttakoon meitä siitä, kuka on Herramme ja Vapahtajamme. Ilman Häntä, Kristusta, Messiasta, kaikki työ on tuomittu epäonnistumaan ja katoamaan tyhjyyteen. Kun Hän on voimamme, meidän ei tarvitse pelätä. Tätä rukoilemme ja toivomme myös Israelin kansalle, katsoen tulevaisuuteen sillä ilolla ja rauhalla, jonka Herra antaa.

Shalom-terveisin,
Ilkka Vakkuri

Shalom lehti nro 2/2018 pääkirjoitus

Jerusalemin merkitys juutalaiselle kansalle on niin suuri, että Israel ei varmastikaan ole valmis luopumaan siitä maailman tapahtumista riippumatta. Se on ja pysyy osana Israelin valtiota. Tarvittaessa Israel kykenee ja on valmis käyttämään riittävän kovia keinoja Jerusalemin pitämiseksi Israelin yhteydessä. Viimeisenä keinona voisi olla jopa ydinaseiden käyttö Israelin kansan ja Jerusalemin puolustamiseksi.

Ajatus pääkaupunki Jerusalemin jakamisesta on suurimmalle osalle juutalaisista varmasti vastenmielinen. Toisaalta tiedämme, että israelilaisten huippupoliitikkojen keskuudessa on esitetty varasuunnitelmana Jerusalemin kaupungin rajojen laajentamista Betlehemin ja muutamien muiden palestiinalaisalueiden suuntaan. Nämä alueet olisivat osa ”palestiinalaisten Jerusalemia” ja Israel säilyttäisi nykyisen tilanteen varsinaisen Jerusalemin suhteen. Tätä vaihtoehtoa eivät palestiinalaiset ole vielä hyväksyneet eikä Israelkaan tällä hetkellä ole aktiivinen asian suhteen. Suurvalloista erityisesti USA ja Venäjä ovat ilmaisseet lisääntyvää tukea Israelille. USA:n kohdalla kyse on ollut konkreettisista toimista Israelin hyväksi. Venäjän asenne on enemmänkin rajoittunut varovaisen positiiviseen suhtautumiseen Israelin pyrkimyksiä kohtaan. Venäjää motivoivana tekijänä on varmasti ollut Israelin merialueilta löydettyjen luonnonrikkauksien hyödyntäminen yhdessä Israelin kanssa taloudellisten sopimusten kautta.

Israelin kannalta USA:n tilanteen tekee erikoiseksi se, että Amerikan juutalaiset yleensä ja joskus jopa 90 prosenttisesti äänestävät demokraattisen puolueen ehdokkaita erilaisissa vaaleissa. Siksi suuri osa heistä periaatteensa mukaan vastustaa nykyistä republikaanien presidenttiä. Israelissa asuvien juutalaisten keskuudessa nykyinen presidentti on erittäin suosittu. He puolestaan näkevät hänessä Israelin vankkumattoman tukijan ja paljon hyviä asioita aikaan saavan valtionpäämiehen. Israel ei ole luopumassa Jerusalemista eikä sen pitämisestä valtion pääkaupunkina. Ei näytä siltä, että mikään ulkopuolinen taho voisi vaarantaa tätä asetelmaa. Jos jonkinlainen palestiinalaisvaltio perustettaisiin, niin Israel ei sallisi sen saavan merkittävää osaa nykyisestä Jerusalemista. Siksi olisi luontevaa, että muutkin valtiot yhä suuremmassa määrin USA:n esimerkkiä seuraten, tunnustaisivat Jerusalemin itsenäisen ja suvereenin Israelin valtion pääkaupungiksi.

Tästä Israelille turvallisesta lähtökohdasta käsin voitaisiin käydä rakentavia rauhanneuvotteluja Israelin ja palestiinalaisten välillä saavuttaen ehkä jotain edistystäkin. Israelin ei kannata käydä neuvotteluja kenenkään kanssa, jos sen turvallisuusnäkökohdat eivät ole keskipisteessä. Juutalainen kansa on päättänyt, ettei enää koskaan saa tapahtua holokaustia ja siksi se on järkkymätön sekä Israelin että Jerusalemin turvallisuuden ja tulevaisuuden suhteen. Ei enää koskaan holokaustia! Seisokaamme yhtenäisinä Israelin rinnalla näinä vaikeina aikoina Vapahtajamme voimassa!

Shalom-terveisin ja Israelia siunaten,

Ilkka Vakkuri

Shalom -lehti nro 1/2018 pääkirjoitus

Päättynyt vuosi 2017 oli nopeasti etenevien tapahtumien ja yllättävien käänteiden aikaa. Maailmanpolitiikan suhteen katsottuna Suomessa on kuitenkin edelleen yleisesti ottaen varsin rauhallista. Silti Suomenkin tulevaisuutta uhkaa terrorismin rantautuminen maahamme. Suomesta lähti ISIS – taistelijoita arvioiden mukaan yli sata. Nyt kun he palaavat maahan, niin millaisen uhan he muodostavat maamme turvallisuudelle? On tarpeetonta luetella niitä kaikkia kauheita väkivalta- tai terrori-iskuja mitä maailmalla tapahtui vuonna 2017. Toisaalta on annettava tunnustus maailmassa toimivien terrorismin vastaisten toimielinten ja ihmisten toiminnalle. Ennakkotoimilla on pelastettu suuri määrä ihmishenkiä. Samalla kun terrorismin vastustaminen ja sen vastainen taistelu on yhdistänyt maailman kansoja, on esimerkiksi Pohjois-Korean ydinaseistuminen lisännyt pelkoa ja epävarmuutta maailmanlaajuisesti. Lähi-idän konfliktit eivät ole ainakaan merkittävästi lientyneet vuoden 2017 aikana, ehkä pikemminkin lisääntyneet.

USA:sta alkanut valtamedian kritiikki ei ole vuoden aikana vielä laajemmin levinnyt koskemaan muita maita. Mielipidemittausten mukaan jopa 42 % USA:n kansalaisista ei luota omaan valtamediaansa. Yhtenä syynä lienee, että USA:n valtamedia on käytännöllisesti katsoen yhden poliittisen puolueen ja suunnan käsissä. Kun valtamediaa hallitsevan demokraattisen puolueen tukijoiden intressit ovat uhattuina, alkaa maan valtamediassa voimakas ajojahti vastustajan nujertamiseksi. Sitä tapahtuu esim. jos Yhdysvaltoihin valitaan republikaaninen presidentti. Näin halutaan varmistaa, että seuraava presidentti olisi demokraattipuolueesta. Republikaaneilla on tukenaan omassa viestinnässään vain yksi pääuutiskanava ja joitakin radiokanavia. Siksi he ovat olleet alakynnessä mediavyörytyksen alla. Vaikutusvaltaisen median toimin on pyritty synnyttämään maailmanlaajaa ulkoista painetta republikaanipresidentin kannatuksen eliminoimiseksi. Viime vuosikymmeninä suomalainenkin valtalehdistö on osallistunut tahtomattaan tai tieten tahtoen Amerikan vaalityöhön, vaikka Suomen kansa ei Amerikan presidenttiä voikaan valita.

Suomalainen lehdistö lainaa mm. lähes kritiikittömästi CNN:n ja muiden demokraattista puoluetta tukevien kohu-uutisia lähes sellaisenaan. Vuosi 2017 on ollut republikaanipresidentin vastaisessa kampanjassa osin myös yksipuolisen propagandan levittämisen aikaa. Tämä johtunee siitä, että demokraatit eivät ole kyenneet hyväksymään vaalitappiotaan joka pitkälti johtui ilmeisesti heidän omasta syystään. Donald Trumpin vastainen kampanja aloitettiin amerikkalaisessa valtamediassa, kun Trumpista, entisestä demokraattien tukijasta, alkoi muodostua merkittävä ehdokas republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi. Trump kuitenkin vastasi tähän kritisoimalla usein valtamediaa, sen valtarakenteita ja sen yksipuolista uutisointia. Amerikkalainen, rikkaiden demokraattien hallinnassa oleva valtamedia syyllistyi useaan kertaan ns. ”valheuutisiin”. Kerrottiin uutisia tapahtumista ja asioista joita ei ollut edes tapahtunut.

Esimerkiksi yhden viikon aikana, viime joulukuun alussa, USA:n valtamedioissa oli neljä täysin perätöntä uutista, jotka jouduttiin myöntämään harhaanjohtaviksi. Voi vain arvata mitä tällainen uutisointi merkitsee valtamedian uskottavuudelle. Amerikkalainen valtamedia on joutunut itsekin myöntämään asian, koska he pelkäävät laillisia seuraamuksia. Näiden uutisten tekijöitä on siirretty toisiin tehtäviin tai jopa erotettu. On ymmärrettävää, että monet ovat tyytyväisiä siihen ettei USA:n valtamedian kritiikki ja siitä tiedottaminen ole juuri levinnyt USA:n ulkopuolelle. Voi vain kuvitella mitä seurauksia voisi olla myös Suomen valtapelille, jos mediakritiikki leviäisi laajemmin maamme kansalaisten keskuuteen ja he alkaisivat tarkastella kriittisesti Suomen valtamediaa. Tässä tilanteessa sosiaalisesta mediasta on muodostunut kilpaileva media valtamedialle. Voi olla, että siitä kehittyy perinteisen median haastaja ajankohtaisuudellaan, sisällöllään ja dynamiikallaan.

Mitä tahansa toteamme vuodesta 2017 maailmanpolitiikassa tai historiassa, niin amerikkalaisen valtamedian yksi saavutus on, että Trump lienee vuoden puhutuin ja merkittävin vaikuttaja koko maailmassa. Maailma seuraa Trumpin edesottamuksia ja toimintaa aktiivisesti ja päivittäin lööppien ja uutisten muodossa. Donald Trump ei ole perinteinen poliitikko siinäkään mielessä, että hän on pyrkinyt toteuttamaan vaalilupauksiaan. Tämä lienee harvinaista politiikkojen kohdalla. Jos haluat tietää lisää Trumpin toteuttamista uudistuksista ja aikaansaannoksista, niin voit kirjoittautua Valkoisen talon sähköpostipostituslistalle. Voi vain ihmetellä sitä uudistusten tarmokkuutta, jota Trump lähes päivittäin toteuttaa. Ei ihme, että pääosin USA:n demokraattien käsissä oleva valtamedia haluaa vaieta Trumpin saavutuksista. Oltuaan vähän yli 8 kk virassa, hän viime vuoden lopulla tunnusti ja tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Yksikään USA:n presidentti ei ole näin rohjennut tehdä 25 -vuoteen, vaikka pitäisi olla itsestään selvyys, että Israel saa suvereenina valtiona päättää pääkaupunkinsa sijainnin. Emme tiedä mitä vuosi 2018 tulee merkitsemään historiassa Lähi-idän osalta. Mutta tässä vaiheessa näyttää siltä, että Trump tulee edelleen olemaan maailman tapahtumien keskipisteessä siitä riippumatta, tekeekö hyviä vai huonoja päätöksiä. Tästä valtamedia pitää huolen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Israelin Jumala armahtakoon ja siunatkoon Jerusalemia, juutalaisia sekä arabikansaa. Myös amerikkalaisia ja sen presidenttiä sekä omaa maatamme ja sen päättäjiä!

Shalom–terveisin,

Ilkka Vakkuri

Shalom -lehden pääkirjoitus 10/2017

Odotamme Suomessa levollisin ja turvallisin mielin joulun juhla-aikaa. Valitettavasti monessa muussa maassa tilanne on tänäkin jouluna tyystin toinen. Mutta myös Suomessa väkivalta ja alakulo varjostaa monen ihmisen joulua. Monestakin syystä joudumme jouluhumun keskellä välillä miettimään elämämme tarkoitusta ja joulun syvempää merkitystä.

On outoa, että joulun merkkihenkilön – Jeesuksen – seuraaminen on osoittautunut ihmiskunnalle niin kovin haasteelliseksi. Rauhaan ja rakkauteen henkilöitynyt opettaja ja Jumalan Poika, Jeesus Kristus, on joutunut kristillisen uskonnon historiassa sodan ja väkivallan idoliksi monessa maassa. Historian tutkijat jopa esittävät, että ihmiskunnan historiassa Jeesuksen nimessä on tapettu enemmän ihmisiä kuin missään muussa nimessä. Kuinka tähän on päädytty?

Kun tutkii kristikunnan historiaa, ei voi välttyä siltä toteamukselta, että Jeesuksen persoonaa ja henkilöä on käytetty häikäilemättömästi hyväksi oikeuttamaan milloin mitäkin vääryyttä ja väärää toimintaa. Tämä on ollut mahdollista, koska Jeesuksesta on tehty usein häikäilemättömän inhimillisen valtapelin väline. Jeesuksen nimeen on vedottu tai hänen nimessään on tehty kauhistuttavia asioita. Jotkut ihmiset ovat pyrkineet toteuttamaan omia tavoitteitaan Jeesuksen nimeen vedoten sen sijaan, että olisivat seuranneet Jeesuksen opetuksia. Näin Jeesuksen opetukset ovat asteittain muuttuneet tai ne on kokonaan korvattu ihmisten omilla opetuksilla ja tulkinnoilla Jeesuksesta.

Tänäkin päivänä on olemassa kiivaita ja mieleltään kiihkeitä kristittyjä. He ovat valmiita käyttämään Jeesuksen nimeä omien mieltymystensä ja tavoitteidensa välikappaleena. Heitä yhdistää äärettömän röyhkeyden ja paatumuksen lisäksi suuri luulo omasta egostaan ja heitä on kaikkialla missä on kyse itsekeskeisestä oikeassa olemisesta ja valtapelistä. Omasta mielestään he tietävät kaikesta tarpeellisesta kaiken. Yhtä asiaa he eivät ilmeisesti tunne: Raamatun Jeesusta.

Kun nyt valmistaudumme ”joulun viettohon” kuten perinteisesti on tapana, on meidän hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään sen syvällistä Sanomaa. Jeesus ei tullut maailmaan tuomaan sotaa, itsekkyyttä, oikeassa olemisen pakkoa, henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai omilla teoilla ansaittavaa pelastusta, vaan rakkautta ja armoa. Osaammeko tai voimmeko me rakastaa tai armahtaa kanssaihmisiämme tänä jouluna, vai onko meillä jotain mielestämme tärkeämpää tehtävää?

Herra olkoon kanssamme tässä kilvoittelussa todellisen rakkauden Sanoman levittämisen asiassa!

Shalom-terveisin,
Ilkka Vakkuri

Shalom -lehden pääkirjoitus 9/2017

Israelin Ystävät ry:n vieraana oli lokakuussa Juventus Petrulis, joka tekee evankeliumintyötä Berliinissä hepreaa puhuvien juutalaisten keskuudessa. Hän syntyi Liettuassa ateistiseen perheeseen. Isä oli yliopiston professori, joka uskoi ateismin ja sosialismin ihanuuteen. Juventus tuli uskoon 24 -vuotiaana ja muutti Israeliin todistaen siellä uskostaan. Hän työskenteli Kfar Sabassa olevassa messiaanisessa seurakunnassa eri tehtävissä n. 21 vuoden ajan. Kolme vuotta sitten hänellä oli terveydellisiä ongelmia ja uskonkriisi, jonka seurauksena hän muutti elämäntapansa ja lähti perheineen Berliiniin lähetystyöhön. Siellä hän tapasi evankelioimistyötä tekevän Paula Junttilan. Paula rohkaisi ja innosti Juventusta jatkamaan Berliinissä. Työ on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan. Paula siirtyi noin vuosi sitten Varsovaan evankelioimaan siellä olevia juutalaisia ja Juventus jatkaa työtään vapaaehtoistiimin kanssa.

Berliinissä on n. 24 000 pysyvästi asuvaa Israelin juutalaista, joilla on Israelin passi. Lisäksi on suuri määrä Israelin juutalaisia, jotka ovat tulleet sinne kaksoiskansalaisina jonkun muun maan passin turvin. Angela Merkelin politiikka on ollut juutalaisystävällistä, joten juutalaisten on ollut helppo saada pysyvä oleskelulupa tai kansalaisuus Saksassa. Lisäksi pelkästään Berliiniin tulee joka viikko 10 000 juutalaista turistia Israelista. Israelin juutalaiset ovat yleisesti ottaen hyvin maallistuneita. Heidän tärkeimmät harrastuksensa Juventuksen mukaan ovat shoppailu, syöminen ja jalkapallon seuraaminen. Viimeksi mainittu koskee eniten miehiä ja ensiksi mainittu naisia.

Suurin osa Israelin juutalaisista on ateisteja, joista iso osa käy kerran vuodessa Jom Kippurina synagogassa lähinnä tavan vuoksi. Entisenä ateistina Juventus ymmärtää heidän ajatusmaailmaansa. He eivät ole kovin innostuneita menemään minkäänlaiseen synagogaan muuta kuin lähinnä tutustuakseen omaan historiaansa. Koska Berliinin messiaaninen yhteisö kutsuu kokoontumispaikkaansa avoimesti synagogaksi, eivät Israelin juutalaiset ole lähtökohtaisesti kiinnostuneita menemään sinne. Siksi Juventus ja hänen tiiminsä järjestävät neutraaleissa paikoissa tapaamisia ruokailun ja keskustelun merkeissä. Keskustelut Israelin juutalaisten kanssa ovat mielenkiintoisia ja avoimia. Vaikka harva kiinnostuu messiaanisesta uskosta, niin monen kohdalla messiaanisuuteen ja kristinuskoon liittyvät pelot ja harhat vähenevät. Jotkut heistä tulevat uskoonkin, tosin pitkän prosessin kautta.

Messiaaninen liike Saksassa, Israelissa ja koko maailmassa on tienhaarassa. Se on syntynyt lähinnä amerikkalaisen evankeliumitoiminnan tuloksena. Amerikkalaiset uskonnolliset ryhmät, jotka ovat alun perin olleet messiaanisen liikehdinnän taustalla, omaavat myös amerikkalaisen uskonkäsityksen. Usein se poikkeaa merkittävästi sekä perinteisestä kristillisestä että juutalaisesta uskonkäsityksestä. Taustalta löytyy menestysteologiaa, amerikkalaista kalvinismia ja äärikarismaattisuutta. Monet messiaaniset juutalaiset sanovatkin kuten Juventus, että messiaanisen liikkeen tulisi löytää itsenäinen tiensä Raamatun pohjalta. Hän kertoi mm., että ne messiaaniset seurakunnat joissa enemmistö on juutalaisia, eivät yleensä ole kiinnostuneet menestysteologiasta tai äärikarismaattisuudesta. Sellaisella ei ole oikeastaan mitään tekemistä juutalaisen uskonnon tai uskonkäsityksen kanssa. Sen sijaan ne messiaaniset yhteisöt joissa esiintyy amerikkalaisperäistä äärikarismaattisuutta muodostuvat enimmiltään ei-juutalaisista.

Kuinka messiaaninen liike kykenisi irrottautumaan amerikkalaisesta, juutalaisuudelle vieraasta kristillisyydestä, joka kuitenkin suurelta osin rahoittaa sitä? Monet messiaaniset juutalaiset arvioivat, että jos messiaaninen liike ei tähän kykene, sen vetovoima juutalaisten keskuudessa jää pieneksi. Jo nyt merkittävä osa messiaanisessa liikkeessä toimivista ihmisistä on ei-juutalaisia. Jos muutosta ei tapahdu, tilanne tulevaisuudessa vain vaikeutuu juutalaisevankelioinnin kannalta.

Shalom-terveisin,

Ilkka Vakkuri

Shalom -lehden pääkirjoitus 8/2017

Israelin Ystävät ry:n vieraana oli äskettäin Ariel Rascowsky. Hän on Beit Singerin lastenkodin johtohenkilö. Kiersimme ympäri Suomea etelästä pohjoiseen. Hän kertoi lastenkodin toiminnasta, tavoitteista ja saavutuksista sanoin, kuvin ja videoin. Oli hieno kokemus jakaa Arielin esille tuomia tärkeitä asioita innostuneen, aktiivisen ja asiaan perehtyneen yleisön kanssa. Yksi tärkeä Arielin esille tuoma asia oli lastenkodin lasten elämässä onnistumisprosentin nousu ja siihen vaikuttavat seikat.

Noin 17 vuotta sitten Israelin Ystävät ry:n avustusvaroilla ja vapaaehtoistyöllä saneerattiin Beit Singerin lastenkodin vanhat tilat. Suomalaiset vapaaehtoiset tekivät erinomaisen työn, jota siellä yhä ihastellaan. Vierailujen yhteydessä opin tuntemaan monia suomalaisia vapaaehtoisia ja arvostamaan heidän uutteruuttaan, iloisuuttaan, motivoituneisuuttaan ja uskoaan. Vaikka saneeraus onnistui, lastenkotiin jäi vielä kytemään vakava ongelma. Lastenkodissa lapset saattoivat olla vain 12 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen he joutuivat muualle vaihteleviin olosuhteisiin. Sen takia elämässä onnistumisprosentti oli alhainen ja monet lapset seurasivat vanhempiensa huonoa esimerkkiä. Lastenkotiin otetaan vain vakavat tapaukset. Se tarkoittaa mm., että noin 80 % lapsista on joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Vanhemmilla on ollut huume- ja alkoholiongelmaa sekä vakaviakin rikoksia taustalla. Osa lapsista on joutunut kadulle, josta poliisi on ottanut heidät huostaan. Tällaisten lasten elämän muuttaminen ja heidän elämässä onnistumisensa turvaaminen vaatii pitkäaikaista ohjausta ja asioiden käsittelyä.

Noin 10 vuotta sitten Israelin Ystävät ry avusti lisärakennusten rakentamista lastenkodin yhteyteen. Se mahdollisti sen, että nyt lastenkodissa voi olla aina 18 ikävuoteen asti. Eli siihen saakka kun nuoret menevät armeijaan, tytöt vähintään kahdeksi ja pojat vähintään kolmeksi vuodeksi. Neljä vuotta sitten Beit Singerin lastenkoti vuokrasi eräästä kylästä kolme taloa, johon asepalvelusta suorittavat entiset lastenkodin lapset saavat tulla viettämään vapaa-aikaansa ja lomiaan sekä tapaamaan Beit Singerin henkilökuntaa ja muita lapsia.

Kysyin Arielilta, mihin perustuu onnistumisprosentin nousu. Hän kertoi keskeisen menetelmän olevan, että lapset käyvät koulua normaaleissa luokissa ja tavallisissa kouluissa lukuun ottamatta erityistapauksia. Lastenkodissa jokaiselle räätälöidään oma ohjelma jossa otetaan huomioon henkilökohtaiset tarpeet ja lahjakkuudet. Lapsia kasvatetaan ohjatusti yhdessä olemisen ja toimimisen kautta jolloin heistä kehittyy sosiaalisesti aktiivisia ja tasapainoisia nuoria aikuisia. He onnistuvat koulussa keskimäärin erittäin hyvin ja heille tarjotaan kotitehtävien tekemisessä tarpeen mukaan erityisohjausta ja tukea.

Ehkä tärkein onnistumiseen vaikuttava seikka on, että lapset pääsevät tasapainoon menneisyytensä kanssa erilaisten terapioiden avulla. He pystyvät rakastamaan vanhempiaan ja silti näkemään vanhempiensa tekemät virheet ja puutteet siten, että eivät itse halua toistaa samoja virheitä. Kristillisissä piireissähän me kutsumme tätä prosessia anteeksiannoksi ja mielen muutokseksi sekä osallisuudeksi Jumalan armosta. Beit Singerin lastenkodin verkostossa on kaikenlaisia ihmisiä: muslimeja, juutalaisia ja kristittyjä. Tervettä erilaisuutta pitää sallia kunhan rakkaus asettaa rajat sekä ajatuksille että toiminnalle. Meillä kenelläkään ei ole oikeutta vahingoittaa toista hengellisesti, henkisesti tai fyysisesti. Tämä on tärkeä seikka omaksua ja laittaa täytäntöön.

Messiaanisten juutalaisten tukeminen on ollut jo pitkään Israelin Ystävät ry:n yksi tärkeimpiä toimia. Se on välttämätöntä jos tahdomme levittää armahtavaisuuden ja ilon sanomaa israelilaisten keskuuteen. Tiedän, että tälläkin hetkellä moni messiaaninen juutalainen seurakunta tai yksilö rukoilee Beit Singerin lastenkodin lasten puolesta, että heillä olisi edessään hyvä elämä ja ennen kaikkea iankaikkinen elämä. Beit Singerin lastenkoti voi tarjota lapsilleen paljon maallista hyvää ja paremman tulevaisuuden, mutta vain armon Jumala voi tarjota heille iankaikkisen elämän.

Shalom-terveisin,

Ilkka Vakkuri

Shalom -lehden pääkirjoitus 7/2017

Arvoisat Shalom -lehden lukijat. Toivon että teillä kaikilla on ollut onnistunut ja hyvä kesä. Onnistuneissa tilaisuuksissa ja leireillä ollessani olen kesän aikana miettinyt Israel -kysymystä vähän uudemmastakin näkökulmasta. Olemme usein puhuneet siitä, että Israelin tapahtumilla olisi hyvin suuri merkitys, kun puhutaan ns lopunajan tapahtumista. Tämä varmasti on totta. Haluaisin meidän kaikkien kiinnittävän huomiota siihen asiaan, että maailman tilanne on käynyt yhä monimutkaisemmaksi ja vaarallisemmaksi. Yksi suuri syy tähän on ydinaseiden leviäminen ja uhka niiden joutumisesta vastuuttomiin käsiin. Perinteiset ydinasevallat ovat pyrkineet pitämään ydinaseet hallinnassaan niin etteivät ne joudu vääriin käsiin. Kukaan ei halua, että suurvallat Yhdysvallat ja Venäjä joutuisivat jonkinlaiseen ydinaseella uhitteluun tai jopa ydinsotaan. Se merkitsisi nykyisen käsityksen mukaan sivilisaatiomme asteittaista loppua.

Pohjois-Korea uhittelee pyrkien kehittämään ydinasepelotetta ja uhkaa ainakin Etelä-Koreaa, Japania ja jopa Yhdysvaltoja. On esitetty, että on vain ajan kysymys kun Pohjois-Korea pystyy tuollaisen uhan Yhdysvalloille asettamaan. Iran uhkailee, että jos sille asetetaan lisää sanktioita tai toimitaan sen mielestä huonolla tavalla, niin se voi nopeasti jatkaa ydinaseohjelmansa kehittelyä. Pakistanilla ja Intialla on ydinaseet ja tiedämme, että näiden kahden valtion välillä on vallinnut jo pitkään jännitteinen tilanne. Ydinaseiden joutuminen sellaisten tahojen haltuun, jotka oikeasti voivat niitä käyttää, on maailmanlaajuinen uhka. Nykyaikaiset ydinaseet pystyvät aikaansaamaan ennen näkemätöntä tuhoa. Hiroshiman ja Nagasakin pommit olivat 20 kilotonnin suuruisia ja niidenkin hirvittävä tuhovoima on esimerkiksi videolla nähtävissä. Mitä tarkoittaa, jos nykyisin yleisiä gigatonnin ydinräjähteitä käytettäisiin? Seuraus olisi vähintäänkin ydintalvi ja valtava tuho. Useamman ydinaseen käytön seuraukset leviäisivät koko maapallolle.

Maailmanhistoriassa tuskin tavataan asetta, jota tiukan paikan tullen ei olisi käytetty. Olemme eläneet kylmän sodan ja muita vaikeita aikoja. Kun Israelin valtio 1948 julistettiin perustetuksi, maa joutui välittömästi sitä ympäröivien arabimaiden hyökkäyksen kohteeksi. Israel onnistui ihmeen kaupalla selviämään ylivoimaisesta hyökkäyksestä. Sen jälkeen Israelin historia on ollut konfliktien ja sotien täyttämää. Se on joutunut koko olemassa olonsa ajan varautumaan erilaisiin terroritekoihin, kriiseihin ja jatkuvaan uhkaan. Millainen olisi Suomen tilanne, jos joutuisimme elämään jatkuvan uhan alaisena? Israelissa se on johtanut luonnollisesti valtavan tehokkaaseen sotilaalliseen varustautumiseen. Sen armeijaa pidetäänkin yhtenä maailman tehokkaimmista ja voimakkaimmista. Israel on kehittänyt turvakseen myös ydinaseita. Niiden lukumäärä on salainen. Arvioiden mukaan sillä olisi 100-200 ydinasetta. Muutamat asiantuntijat ovat arvioineet noin 150 ydinasetta.

Niin kauan, kuin Israel on alueensa ainut ydinasevalta, on Israelin asema ja olemassaolo turvattu. Jos Iran tai joku muu Israeliin vihamielisesti suhtautuva valtio saa käsiinsä ydinaseita se muodostaa uhan maan turvallisuudelle. Lähi-idän tilanne muuttuu vielä vaarallisemmaksi kuin mitä se nyt on. Voisi toki syntyä myös uudenlainen kauhun tasapaino koko Lähi-idän alueelle. Jos Israelia uhataan, niin viimeisenä keinona se on valmis käyttämään myös ydinaseita. Sen valmiutta käyttää niitä pidetään korkeana. Ydinaseita on jatkuvasti laukaisuvalmiina niin sukellusveneissä kuin ilmavoimien ja maavoimienkin käytössä. Jos yksikin isomman luokan ydinasekärki iskee Israelin alueelle, se merkitsee valtavaa tuhoa. Jos Israel suorittaisi ennalta ehkäisevän iskun vaikka Irakiin tai jonnekin muualle lähialueelleen, niin ydinlaskeuma voisi koskea välittömästi myös Israelia . Sen takia Israelin ensisijainen intressi sen lähialueilla on estää ydinaseiden leviäminen.

Juutalainen kansa on kärsinyt ja käynyt läpi holokaustin ja monet hirvittävät asiat. Sen johto ei halua kansan joutuvan enää tuon uhan alle. Siksi on ilmeistä, että Israel tarkkailee lähivaltioidensa tilannetta ja uhkia mitä se voi joutua kohtaamaan. Tätä Israel tekee myös yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Haluamme olla tukemassa Israelin kansaa ja valtiota hengellisesti, henkisesti ja aineellisesti. Toivomme, että Israelin valtio voi menestyä ja yhä paremmin turvata kansalaistensa hyvinvointia. Tässä tarvitsemme teidän kaikkien Shalom -lehden lukijoidenkin tukea. Israelin valtion ja kansan tilanne on yhä uhanalainen. Siksi valtio ja kansa tarvitsee tukeamme. Tehtävämme ei ole kyseenalaistaa tai kritisoida sitä, että Israel on valmis puolustamaan maansa ja kansansa olemassaoloa. On tärkeä ja kallisarvoinen asia, että juutalaisvaltio säilyy ja voi hyvin. Sen takia pyydämmekin, että te hyvät lukijat autatte meitä auttamaan Israelia.

Israelin tulevaisuus raamatullisessa mielessä on riippuvainen sen hengellisestä tilasta. Juutalaisuudessa uskotaan, että eräänä päivänä syntyy Jumalan valtakunta, jolloin ei ole enää sotia ja miekat taotaan auroiksi jne. Tällä hetkellä tuo rauhan valtakunta näyttää kaukaiselta. Kuitenkin niin me kristityt, kuin juutalaisetkin, tavoittelemme ja odotamme tuon valtakunnan tuloa. Ennen kuin se aika koittaa, meillä on paljon tehtävää. Siksi tulisi keskittyä tekemään ja saamaan aikaan sitä hyvää mihin Jumalan ja Herramme Jeesuksen Kristuksen johdatuksessa pystymme.

Oikeudenmukaisuuden ja oikeuden puolesta tulee aina toimia. Pitää kuitenkin muistaa, että Raamattu on se perusta, jonka pohjalta ymmärrämme mitä oikeudenmukaisuudella ja oikeudella tarkoitetaan. Raamattua ei pidä selittää mielivaltaisesti eikä harhaanjohtavasti vaan opetella aina paremmin sen tuntemista. Meidän tulee siunata Israelia ja juutalaista kansaa. Haluamme toivottaa Israelin kansalle ja valtiolle kaikkea menestystä ja hyvää tulevaisuutta!
Shalom terveisin,

Ilkka Vakkuri

Shalom -lehden pääkirjoitus 6/2017

Israel on taistellut menestyksellisesti terrorismia vastaan. Se on varoittanut terrorismin leviämisestä koko maapallollemme ellei sen torjuntaan suhtauduta suurella vakavuudella ja riittäviä voimavaroja käyttäen. Israelin varoitukset on pelottavan pitkään jätetty vähälle huomiolle. Sen sijaan länsimaisessa mediassa on esitetty mitä kummallisempia kommentteja. Esimerkiksi, että terrorismi torjutaan parhaiten, kun sen ei anneta vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja että varsinainen syy terrorismiin olisi yhteiskunnallinen ja taloudellinen epäoikeudenmukaisuus.

Monien terrori-iskujen jäljiltä olemme nyt länsimaissa sen tosiasian edessä, että on pakko ottaa terrorismi ja sen uhka jokapäiväiseksi todellisuudeksi. Terrorismia ei kyetä kukistamaan vain humanistisia menetelmiä käyttäen. Maailman laajuisesti tarvitaan myös ns kovia menetelmiä. Myös tarvitaan Israelin kokemusta, opastusta ja ohjeita terrorismin torjunnassa. Yhdysvallat on jo pitkään hyötynyt Israelin turvallisuuspalvelun tiedoista ja koulutuksesta terrorismin vastaisessa taistelussa. Nyt on aika muidenkin länsimaiden toimia samoin.

Terrorismia ei voi millään tai missään olosuhteissa puolustaa. Se perustuu viattomien ihmisten tappamiseen ja haavoittamiseen. Se ei ratkaise mitään vaan aiheuttaa yksinomaan kärsimystä sattumanvaraisesti valituille uhreille. Joskus väitetään, että terroristit olisivat vapaustaistelijoita.

Voimme perustellusti kysyä, millaista vapautta saavutetaan viattomia siviilejä tappamalla? Maailmassa on toki taloudellista, sosiaalista, poliittista, yhteiskunnallista ja myös uskonnollista epäoikeudenmukaisuutta. Kuitenkaan niitä tai muitakaan asioita ei korjata väkivallalla. Väkivalta synnyttää vain lisää väkivaltaa. Ainakin länsimaissa asioihin voi vaikuttaa parhaiten demokraattisen vaalijärjestelmän kautta.

Presidenttinsä johdolla Yhdysvallat pyrkii muodostamaan maailman laajuisen liittouman terrorismia vastaan. On vaikea käsittää miksi mikään taho pyrkisi estämään tällaisen koalition synnyn. Israel on jo kauan varoitellut terrorismin vaaroista. Nyt sen varoituksiin vastataan ainakin Yhdysvaltojen johdon taholta. Aika näyttää kuinka terrorismin vastainen taistelu tulee etenemään. Yksi asia lienee kuitenkin selvä: terrorismiin ei voi eikä saa alistua. Israel on hyvä esimerkki maasta joka toimii tehokkaasti terrorismia vastaan. Tehokkailla vastatoimilla se osoittaa ettei siihen saa eikä tarvitse alistua.

Mikä on Suomen vastaus lisääntyneeseen terrorismin uhkaan? Kotimme voi olla uhattuna pysyvästi. Olemmeko valmiit, kuten Israel, vastaamaan tehokkaasti vai yritämmekö teeskennellä ettei mitään uhkaa ole? Aika näyttää mutta kello tikittää vääjäämättä eteenpäin. Toivoa sopii ettei se ole itsemurhapommittajan kello joka tikittää, vaan viranomaisten kello joka kertoo, koska seuraava terroriteko estetään.

Shalom-terveisin,

Ilkka Vakkuri